Ville Ylikahrin mielipidekirjoitus Hesarissa 8.1.2007

Kaupunkiympäristöön kuuluu tiivis rakentaminen Helsinki tuntuu taas olevan ihmisten mielissä liian ahdas ja ruma. Heikki Pohjola arvosteli kovin sanoin Helsingin kaupunkisuunnittelua (HS 2.1.2007). Itse en voisi olla kirjoittajan kanssa enempää eri mieltä. Kirjoittajan mainitsemat uudisrakennuskohteet on rakennettu pääosin teollisuudelta ja liikenteeltä vapautuneille maille ja ne ovat parantaneet Helsinkiä monin tavoin. Eduskunnan lisärakennus sopii paikalleen erinomaisesti ja rakennuksen eteen istutettu puisto on paljon viihtyisämpi kuin vanha. Tennispalatsin elokuvakeskuksen kirjoittaja mainitsee olevan täysin turha. Itse en lähtisi tuomitsemaan satojen tuhansien ihmisten elokuvakäyntejä turhiksi, vaikka en itse elokuvissa kävisikään. En myöskään osaa millään sanoa vanhaa tuulista linja-autoasemaa "kaupungille leimaa antaneeksi". Ruoholahden toimistokorttelit näyttävät monen silmissä kolkoilta, mutta parempi, että ne ovat sinä kuin ripoteltuina pitkin Kehä III:n vartta. Kaiken kaikkiaan kirjoituksesta huokuu varsin yleinen kaupunkikielteinen asenne.

Kaupungissa asutaan tiiviisti ja kaupunkiin kuuluu rakennukset ja paikka paikoin myös ahtaus. Se tarkoittaa samalla lyhyitä välimatkoja. Ihmiset voivat kävellä töihin ja asioilleen tai kulkea joukkoliikenteellä, joka on helppo järjestää toimivaksi tiiviissä kaupunkiympäristössä. Tiivis asuminen jättää myös tilaa viheralueille. Jos kaikkialle rakennettaisiin yhtä väljästi kuten kirjoittaman ihannoimaan Sipooseen, olisi yhteinen kaupunkimme paljon epäviihtyisämpi. Ei olisi keskustoja, toreja ja kävelykatuja, vaan pelkästään moottoriteitä ja automarketteja. Koko elämä olisi auton varassa. Tätä tuntuu moni haluavan. Usein kuulee päiviteltävän sitä, että Jätkäsaaren rakentaminen aiheuttaa valtavat ruuhkat. On totta, että Jätkäsaaren suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteeseen ja siksi alueen joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet on tehtävä poikkeuksellisen hyviksi. Kuitenkin on sanottava, että autoilijoiden argumenteilla koko Helsinki olisi jäänyt rakentamatta. Sijaitseehan kotikaupunkimme ikävästi niemellä, johon pääsee vain kolmesta suunnasta autolla. Ville Ylikahri Helsinki

Lasse Peltonen: NIMBY -kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset

Lasse Peltosen artikkelin voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Yleiskaavakartta 2002. Kuva: Toni Amnell

Eheät yhdyskunnat: Onnea osallistumalla? Seminaari 21.1.2004

Seminaariesitelmien tiivistelmät voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Lasse Peltonen ja Sampo Villanen: Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumahdollisuudet

YPM:n julkaisun voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Kaavoituskatsaus 2007

Kaavoituskatsauksen voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Kaupunkimetsäliikkeen lausunto tonttityöryhmän mietinnöstä 4.12.2006

Arvoisa kansanedustaja,

maanantaina 4. päivänä joulukuuta 2006 tulee eduskunnan täysistunnontoiseen käsittelyyn lainmuutos, päiväjärjestyksen kohta 22 : ”Hallituksenesitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys HE81/2006 vp. Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 8/2006 vp.”

Lainmuutos tulee hylätä, koska se heikentää kansalaisyhteiskuntaa jakaventaa demokratiaa maassamme. Lisäksi lainmuutoksella voi olla tuhoisia seurauksia luonnonsuojelulle,perinnemaisemien suojelulle ja jokamiehen oikeudelle, kun maankäyttövaljastetaan aikamme yhdelle poliittiselle johtoajatukselle,kansainväliselle kilpailukyvylle ja lyhtynäköisille taloudellisilleintresseille. Lainmuutoksen tarkoituksena on poistaa mahdollisuus jatkovalituksentekemiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen asemakaavavaiheessa.

Hallitus perustelee (kohta 2. 5.) esitystä sillä, että valitukset saattavat kohdistuasuurempiin ja kuntien kannalta tärkeisiin kaavaratkaisuihin. Hallituksenmukaan (kohta 3. 4.) säännöksellä ei kavenneta oikeusturvaa, koska joyleiskaavaa laadittaessa on ollut mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Mielestäni oikeusturva vaarantuu, koska asukkaiden osallistuminenlainmuutoksen taustalla olevan Helsingin vuoden 2002 yleiskaavaan ei oletoteutunut lain tarkoittamalla tavalla.

Tästä osoituksena ovat kaupunkimetsäliikkeen eri kaupunginosissa keräämätkansalaisadressit yleiskaava 2002:ssa asuntorakentamiselle uhrattavienkaupunkimetsien säilyttämisen puolesta: Laajasalon Kruunuvuoressa jaStansvikissa, Myllypurossa, Pohjois-Vuosaaressa, Meri-Rastilassa jaKeskuspuiston Lääkärinkadun alueella 15 000 asukasta on allekirjoittanutadressin. Kansalaisadressit ovat usein ensimmäinen kerta, kun asukkailta onkysytty mielipidettä merkittävästä lähiympäristöön kohdistuvasta muutoksesta.

Kaupunkimetsät ovat kaupunkilaisten ulkoilualueita, kaupungin tarjoamapalvelumuoto. Yleiskaava 2002, joka kerralla karsii kymmeniä hehtaarejaulkoilualueita, poistaa tämän kaupungin tarjoaman palvelun monilta alueilta. Haluan muistuttaa kansanedustajia, että asemakaavavalituksista onkorkeimmassa hallinto-oikeudessa hyväksytty 9%, rantakaavavalituksista 45%,yleiskaavavalituksista 32%, rantayleiskaavavalituksista 17% ja poikkeamislupapäätöksistä 52%. Tämä tarkoittaa, että kaavoitus ei ole ollutlainmukaista läheskään aina. Kysynkin, onko eduskunnan tarkoituksena tänäänkäsiteltävässä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa antaa siunauksensalaittomuudelle kaavoituksessa, kun valitusoikeus korkeimpaanhallinto-oikeuteen halutaan poistaa?

Maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen tavoite on kansalaisten tiedonsaannin parantaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Tänään käsiteltävä lainmuutos viittaa kintaalla tälle tavoitteelle. Samalla se tekeekansalaisille selväksi, että esitys joka on sovittu budjettiriihessä, meneekaikesta läpi niin, että– millään tutkimuksilla ei ole mitään merkitystä (ympäristöministeriö teettiniitä monta, ja niiden mukaan muutos on turha)– millään kuulemisilla ja lausunnoilla ei ole mitään merkitystä– millään keskustelulla ei ole mitään merkitystä– edes sillä, että hallituksen esityksen alkuosaan oli kirjoitettuperustelut miksi koko muutos on turha, ei ollut mitään merkitystä– kansalaisten tahdolla ja osallistumisella ei ole mitään merkitystähallitukselle ja eduskunnalle. Haluan muistuttaa, että kansalaisista kuuluu poliittisiin puolueisiin vainnoin 1%. Äänestysaktiivisuus putoaa monilla alueilla alle 50%. Kansanvallan juhlavuonna 2006 maankäyttö- ja rakennuslain muutoshankeviestii hallituksen haluttomuudesta vahvistaa kansanvaltaa. Jos tällainenesitys menee läpi eduskunnassa, kansalaisilla on entistä vähemmän syitääänestää vaaleissa.

Kunnioittavasti Siboné Oroza Helsingissä, 4.12.2006
_______________________________________________
Kaupunkimetsien mailing list
Kaupunkimetsien@puolustajat.hai.fi
http://mm-lists.hai.fi/mailman/listinfo/kaupunkimetsien

Otto Lehtipuun kolumni: Luontokin mahtuu kaupunkiin

Helsingin kaupunginvaltuuston 1. puheenjohtaja Otto Lehtipuun kolumnin voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Lehtosinijuuri Mustavuoressa. Kuva: Toni Amnell

Helsingin Vihreät: Uusimaa kaipaa hiljaisuutta ja laajoja metsäalueita

Helsingin Vihreiden kannanotto 21.11.2006 löytyy klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell: Kotkansiipi Mustavuoressa. Mustavuori jatkuu saumattomasti Sipoonkorpeen. Helsingin Vihreät vaativat Sipoonkorvesta pääkaupunkiseudun itäistä kansallispuistoa.

Kaupunkimetsäliikkeen näyttely kirjasto 10:ssa 5.3.-19.3.

Kaupunkimetsäliikkeen kantaa ottava näyttely on nyt esillä ydinkeskustassa, postitalossa sijaitsevassa Kirjasto 10:ssä, sen peräseinällä. Näyttelyssä on uutuutena kankaalle heijastettu, jatkuvasti pyörivä kuvasarja metsien kasveista ja eläimistä. Kuvat ovat uhanalaisilta alueilta, mutta näissä kuvissa ei ole väliä sillä mistä ne ovat, vaan pääasia on niissä näkyvä kaupunkimetsien kauneus ja monimuotoisuus.

METSÄN HENKI SUREE - JA TAISTELEE!

Kuva: Toni Amnell

Sari Puustisen tutkimus "Yhdyskuntasuunnittelu ammattina"

Tutkimus löytyy klikkaamalla otsikkoa.

Kaupunkisuunnittelun termit ja kliseet. Kuva: Toni Amnell