Ehdota uusia suojelualueita Helsinkiin!

Ympäristöministeriön suojeltavien lajien listalle kuuluva, erittäin harvinainen lehtonata kasvaa täällä, Keskuspuiston eteläreunalla Laaksossa, tervaleppäkorvessa, joka on metsälain mukaan suojeltu ympäristö.

Nyt on tilaisuus ehdottaa uusia suojelualueita Helsinkiin - ottakaa kantaa!

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ehdottaa Helsingin
luonnonsuojeluohjelman (2007-2016) luonnoksessa, että kaupunkiin perustetaan 28 uutta luonnonsuojelualuetta. Ympäristökeskus toivoo asukkailta kommentteja suojelualue-ehdotuksista. Asukkailla on myös mahdollisuus ehdottaa kartalla uusia suojelukohteita. (Huomaa tiivis aikataulu ja toimi heti!)

Katso lisää täältä:

www.helka.net/index.php?option=content&task=view&id=553&Itemid=

HELKA ry kokoaa verkossa esitetyt kommentit ja kartalle tehdyt
ehdotukset 3.12.07 ja välittää ne ympäristökeskukselle. Tiedonkeruun
toteuttavat yhteistyössä HELKA, Icing-projekti ja
Greendecision-projekti.

Linkki löytyy myös Helkan kotisivujen www.helka.net etusivulta.

Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelma esitellään ke 28.11

Kielikellosammal Mustavuoressa.
Kuva: Toni Amnell

KUTSU
Pohjois-Vuosaaressa ja Vantaalla sijaitsevan Mustavuoren arvokkaan kallioalueen Helsingin puoleisen osan rakentamisaikeet ovat edenneet KSV:ssä kaavaluonnosvaiheeseen.

Suunnittelualue ulottuu Naturaan merkityn Mustavuoren lehdon luonnonsuojelualueen rajalle saakka. Vantaan puolella Mustavuoren alue on suojelualuetta, tietenkin, mutta ei Helsingissä, vaikka luonto ei tunne kaupunkien rajoja, vaan jatkuu yhtä arvokkaana rajan yli.

Asemakaavaluonnos esitellään asukkaille ke 28.11. klo 18 - 20
Tehtaanpuiston koulun auditoriossa, Vuosaarentie 7 (100 m Vuosaaren metroasemalta).

Kaavaluonnos on esillä viraston lisäksi Vuosaaressa Vuotalolla 26.11. - 14.12.07.
Mielipiteet KSV:lle asiasta siis 14.12. mennessä.
Useita aikaisempia kannanottoja ja lausuntoja rakentamista vastaan löytyy Pro Mustavuoren sivuilta
www.freewebs.com/promustavuori.

Pajunen vs. Penttilä: yksityisautojen vai ihmisten kaupunki?

Hakamäentien työmatkaruuhkaa. Tätä herkkua on Jussi Pajusen mielestä saatava lisää kantakaupunkiin, ja liikenteen sujuvoittamiseksi Keskuspuistoakin sopii lohkaista Hakamäentien perus"parannuksen" tieltä.

Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen nostatti Hesarin keskustelujen ehkä kaikkien aikojen vilkkaimman reagoinnin esittäessään, että lääke yhdyskuntarakenteen hajoamiseen pääkaupunkiseudulla olisi parantaa yksityisautoilun edellytyksiä, etenkin pysäköintimahdollisuuksia. Vastaleivottu kaupunkisuunnittelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä reagoi tähän esittämällä autoille eräänlaista omaa versiotaan ruuhkamaksuista, jossa yksityisautoilijat subventoisivat joukkoliikennettä.

Keskustelua voi seurata ja siihen voi osallistua klikkaamalla otsikon linkkiä.

Kahden lähipuiston rakentaminen kuumentaa tunteita Vantaan Rajakylässä

Aivan Helsingin rajan tuntumassa, Vantaan rajakylässä puistoiksi vahvistetut Keihäspuisto ja Pyöräpuisto on osoitettu pientaloalueiksi. Vantaan kaupungin mukaan kaavoitus on tarpeen, jotta alueella voitaisiin säilyttää nykyisenkaltaiset palvelut; tosin kaavoitus horjuttaa sitä alueellista viheraluetasapainoa, johon esimerkiksi Helsingin yleiskaavan selosteissa väitetään pyrittävän.

Tapaus osoittaa sen, että viheralueiden kaavoittaminen ei ole ainoastaan helsinkiläinen ilmiö, mutta myös alleviivaa tarvetta päästä nykyistä parempaan yhteistyöhön pääkaupunkiseudun suunnittelussa. Rajakylä-Länsimäki-Mellunmäki-raja-alue on erinomainen esimerkki paitsi kuntayhteistyön puutteesta, myös kuntarajojen mielivaltaisuudesta; käytännössä yhtenäisellä alueella, kuntarajat kulkevat miltei mielivaltaisesti käytännössä keskeltä pihoja.

Kuntarajojen mielivaltaisuus johtaa käytännössä esimerkiksi siihen, että mellunmäkeläiset käyttävät runsaasti Vantaan kaupallisia palveluja, joutuen kuitenkin maksamaan seutulipun hinnan, tai "joutuen" ajamaan autolla Hakunilaan tai Tikkurilaan, kuormittaen jo nytkin ylirasittunutta ja perus"parannusta" kaipaavaa Kehä kolmosta. Vastaavasti länsimäkeläiset ja rajakyläläiset kävelevät Helsingin puolelle, Mellunmäen metropysäkille. Siis he, jotka työskentelevät Helsingissä ja jotka haluavat oman auton sijasta käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Hesarin www-sivulla julkaistun artikkelin aiheesta voi lukea klikkaaalla otsikkoa.

Green Space - akatemiaprofessori Marjatta Hietalan kirjoitus

Niinipuu Helsingin Keskuspuistossa, Maunulan luontopolun varrella.

Akatemiaprofessori Marjatta Hietalan artikkelissa mm. todetaan, että:

"Viisi vuotta sitten Eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti seminaarin otsikolla Vihreä kaupunki. Tässä tilaisuudessa todettiin että voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki perustuvat kestävän kehityksen periaatteelle Sen mukaan kaikilla kuntalaisilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja elämykselliseen ympäristöön. Laissa on nostettu esiin luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttäminen.

Ensimmäisestä pykälässä lain yleiseksi tavoitteeksi määritellään edellytyksien luominen hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen.

Tänään ekologinen osa jää käytännössä syrjään taloudellisuusnäkökulman tieltä. Tuossa tilaisuudessa esitettiin kansanedustajien suulla strategisen viheralueohjelman perustamista., sillä tiivistetyn ja yhä tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja riittävien viheralueiden välille ei tahdo löytyä tasapainoa. Tällöin tilaisuudessa ehdotettiin myös ekologisten polkujen rakentamista. Mutta sellainenhan oli Helsingin keskuspuistosuunnitelma, joka oli innovatiivinen aikanaan. Alue joka varattiin virkistyskäyttöön jo vuonna 1908 ja johon on liitetty urheilullisia toimintoja. Historiasta löytyy viisautta ja malleja, joita tämän päivän suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden on syytä kunnioittaa.

1990-luvulla ympäristöpsykologian tutkijat ovat lähestyneet kaupunkien asukkaita ja kysyneet asukkaiden mielipaikkoja. Kaikilla tutkituilla alueilla asuinalueen mielipaikka oli jokin puisto, metsikkö, ranta tai ulkoilupolku, toisin sanoen kaupungin sisäinen luonto, vesi ja viheralue. Mielipaikassa käynti helpotti stressiä, pahaa oloa ja päänsärkyä. Melulle haettiin vastapainoa luontoympäristöistä"

Suomen kaupunkitutkimuksen seuran arkistosta löytyvän artikkelin voi lukea kokonaan klikkamalla otsikkoa.