Kotkansiipi Mustavuoressa. Kuva: Toni Amnell
Michael Perukankaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa kirjattu mielipide nk. "Pohjois-Vuosaaren" eli Mustavuoren kaavasuunnitelmasta.
Vastustan ns. Pohjois-Vuosaaren, eli Mustavuoren kaavasuunnitelmaa, koska Mustavuoren alue, joka alkaa juuri Pohjois-Vuosaaresta, jatkuen nykyisen Vantaan puolelle Västerkullan kiilan kautta yhtenäisenä ekologisena käytävänä Sipoonkorpeen, on Helsingin itäinen vastine Keskuspuistolle. Se on paitsi Itä-Helsingin tärkein seudullinen virkistysalue, myös luontoarvoiltaan huomattavaksi tunnustettu: se on paitsi Natura-alue, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n mukaan Mustavuoren kallioalue on Helsingin merkittävin kallioalue, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Suomen Ympäristökeskus on todennut Mustavuoren kallioalueen arvokkaaksi sekä biologisesti että maiseman suojelun kannalta.
Vetoomuksen alueen säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut noin 4500 asukasta. Lisäksi lausunnot alueen luontoarvojen tärkeydestä ovat antaneet Pro Mustavuori-liike, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Vuosaaren Asukastoimikunta, Vuosaari-Seura ry, Vuosaari-Säätiö rs, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry, Luonto-Liitto ry, Vasemmistoliiton Vuosaaren osasto ry ja Vuosaaren Vihreät ry. Kaavasuunnitelmasta kiinni pitäminen osoittaisi, että asukkaiden, alueen kansalaisjärjestöjen sekä asiantuntijatahojen mielipiteille viitattaisiin kintaalla.
Kaava-alue on syrjässä julkiselta liikenteeltä, joten se tulisi lisäämään yksityisautoilua, joka luultavimmin tulisi kulkemaan jo satamaliikenteenkin ylirasittamaa Niinisaarentietä pitkin. Lisääntyvästä liikenteestä kärsivät paitsi lähialueen asukkaat - myös uudet - ja Mustavuoren lehtometsän herkkä luonto. Mustavuori on Helsingin arvokkain lehtometsä, jossa esiintyy uhanalaisiakin lajeja, kuten ruso-, poimu- ja vuotikankäävät. Lehtolinnustoa alueella edustavat mm. harvinaiset idänuunilintu ja pikkusieppo.
Asukasmäärän lisääntyminen Natura-alueen kupeessa uhkaisi välittömästi Mustavuoren harvinaisia kasvilajeja, kuten korpihohtosammalta (Herzogiella turfacea), joka on luontodirektiivin liitteen II laji. Mustavuori lienee lajin ainoa säilynyt esiintymispaikka Helsingissä. Lisääntyvä asutus lisäisi alueen luonnon kuormitusta ja kuluttaisi herkän kallioalueen maaperää.
Mustavuoren kallioalueen takana kulkee liikuntaviraston ylläpitämä lenkkipolku- ja latuverkosto, jossa ulkoilee vuosittain vähintään 53 000 asukasta, joista huomattava osa tulee Vuosaaren ja sen välittömän lähialueen ulkopuolelta. Alue on tärkein seudullinen virkistysalue muun muassa vuosaarelaisille, mellunkyläläisille, vartiokyläläisille, vesalalaisille, länsimäkeläisille ja rajakyläläisille, mutta sinne tullaan kauempaakin ihailemaan sen upeaa luontoa ja historiallisia kohteita.
Kaupunkisuunnitteluviraston rakentamissuunnitelmat nakertaisivat Mustavuoren aluetta eteläpäästä ja poistaisivat suositun seudullisen ulkoilualueen asukkaitten käytöstä. Rakentamisalueella on myös suojeltuja muinaismuistokohteita, kuten tykkiteitä, jonka kaltaisia Museovirasto on muualla rauhoittanut ja pohjavesialue. Rakentamisen vaikutus pohjaveteen ulottuu välitöntä lähialuetta pidemmälle.
Alueen kaavoituksessa ei myöskään olla noudatettu Maankäyttö- ja rakennuslain henkeä. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksena oli taata asukkaille ja muille asianosaisiksi katsotuille lakisääteinen oikeus vaikuttaa kaavoitukseen, mutta käytännössä Helsingin kaupunki pyrkii vaikeuttamaan vaikuttamista, nimetessään kaavatilaisuudet yleisiksi keskustelutilaisuuksiksi alueen tulevaisuudennäkymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi kaavoitusprosessissa laiminlyödään perustuslain 2.pykälä, jossa ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”.
Samalla rikotaan maankäyttö -ja rakennuslain 54§:ä, jonka mukaan ”Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun heikkenemistä”, koska Pohjois-Vuosaaren kaavaehdotus heikentäisi lähiseudun asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia sekä lähiluontoa. Lisäksi rikotaan MRL:n 5§:ä, jonka mukaan ”rakennuksen rakentamisen...tulee soveltua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan...rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen ja alueen luonnonvarat huomioon ottava kokonaisuus”. Lähialue on kerrostalovaltaista, ja on vaikea nähdä, miten alueelle suunniteltu pientalorakentaminen sopisi alueen muuhun rakennuskantaan.
Edellämainittuihin seikkoihin vedoten - sisältöseikoista mainittakoon alueen arvokas luonto ja sen merkitys seudullisena virkistysalueena sekä menettelytapaseikoista salaileva, MRL:n ja Suomen perustuslain vastainen kaavoitusprosessi - vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa sen kaikissa muodoissaan.
Valtiotieteiden maisteri, kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija
Michael Perukangas
Kannelmäki/Oslo
.jpg)
