Kaupunkimetsäliike

21.2.08

Eläköön 100-vuotias Norjan hiihtoyhdistys!



Yksinäinen metsäpolku Keskuspuistossa ilmastonmuutoksen pilaamana nykyaikaisena talvena.

Norjan hiihtoyhdistys (Skiføreningen) täyttää tänään (21.2.) 100 vuotta. Eläköön Norjan hiihtoyhdistys!

Ulkoilukansana pidetyt norjalaiset pitävät ulkoilua keskeisenä kansallisen identiteettinsä muodostamisessa. Norjan pääkaupunkia Osloa kiertaa Oslomarkaksi kutsuttu metsäalue, jonne jo 1800-luvulta asti oslolaiset ovat suunnanneet suksilla tai ilman, virkistäytymään vastapainoksi työn raskaan raadannalle. Tämä alue on tärkeä paitsi oslolaisille, se on tunnettu laajasti maan rajojen ulkopuolellakin.

1950-luvulla kuitenkin Oslomarkaa kohtasi uusia uhkia; alueen metsätaloudesta vastannut Jørgen von Ubisch rakennutti metsurit korvanneita metsäkoneita varten traktoriteitä. Kaupungin kasvaessa ulkoilumetsän tarve kasvoi, mutta kasvavalla kaupunkiväestöllä oli muitakin Markaan kohdistuvia arpeita, jotka olivat ristiriidassa ulkoilutarpeiden kanssa. Kaupunki tarvitsi lisää juomavettä, ja 1962 Oslomarkaan suunniteltiin patoa. Laidoille levittäytyvä kaupunki merkitsi myös sitä, että työmatkat pitenivät; 1965 suunniteltiinkin moottoritietä Maridaleniin, joka työntyisi syvälle Nordmarkan eteläisiin osiin.

Koska Oslomarkan merkitys ulkoilulle ja myös oslolasten identiteetille oli niin keskeinen, norjalaiset ulkoilu- ja urheilujärjestöt nousivat puolustamaan kansallisaarrettaan. Oslon hiihtoyhdistys ja Oslon alueen ulkoiluneuvosto (Oslo og Omland Friluftsråd) puolustivat Markaa koko kansan ulkoilumetsänä lobbaamalla Norjan hallitusta ja kirjoittamalla lehtiin mielipidekirjoituksia. Tulevia Oslomarkaa kohdistuvia uhkia vastaan kartta, jossa määriteltiin alueen rajat, valmistui vuonna 1965.

Ulkoilujärjestöjen lobbaus alkoi tuottamaan tulosta, kun Norjan keskuspankin johtaja Erik Brofoss kirjoitti voimakassävyisen kirjeen Oslon metsänhoitoyksikölle, jossa hän määritteli selkeäsanaisesti, että kaupungin on puolustettava ulkoilumetsää metsätalouden etuja vastaan, oli se sitten taloudellisesti kannattavaa tai ei. Brofossin kirje sai aikaan sen, että vuonna 1964 perustettiin vaikutusvaltaisten ja viisasten miesten komitea "Puttis-gjengen".

Tämä jengi oli paitsi vaikutusvaltainen, myös aikaansaapa. Sen jäsenet kirjoittelivat lehtiin mielipidekirjoituksia Oslomarkan puolesta, ja vuonna 1968 se lähetti kirjelmän Oslon kaupunginhallitukselle, jossa todettiin, että kaupungin tulee vaalia kansanterveydellisesti hyödyllistä metsää ja että olisi lyhytnäköistä arvottaa Oslomarkaa vain metsätaloudellisilla argumenteilla. Pitkällisen taistelun jälkeen, vuonna 1995 kuninkaallisella arvovallalla alue rauhoitettiin rakentamiselta. Nyt Oslomarkan asemasta kansallisesti keskeisenä symbolina vallitsee poliittinen yksimielisyys.

100-vuotias Norjan hiihtoyhdistys on toimelias ja vaikutusvaltainen yhteiskunnallinen tekijä, jota kuunnellaan, ei vähiten hyvien päättäjäsuhteiden vuoksi. Norjan hiihtoyhdistys puolustaa tavallisten kansalaisten tavallista arkiliikuntaa. Suomessa kansanterveyttämme uhkaavat monet elintasotaudit, joista suurin osa olisi vältettävissä riittävällä liikunnalla. Uhkaava ja valitettavasti jo osittain meitä kohdannut ilmastonmuutos näkyy ainakin Etelä-Suomessa siten, että Helsingissä pääsee kovin harvoi hiihtämään. Helsingin Keskuspuistoon kuitenkin huonoimpinakin talvina vedetään ainakin kolmen kilometrin latu sekä kuntoliikkujien että urheilijoidenkin iloksi; yhä harvalukuisemmiksi käyvinä runsaslumisina talvina nämä ladut jatkuvat aina Laaksoon asti. Muulloin nämä polut toimivat lenkkeilijöiden, pyöräilijöiden, sauvakävelijöiden ja ratsastajien iloina.

Nyt kuitenkin kantakaupunkilaisten ainoaa hiihtolatua, yhteyttä syvemmäs metsään uhataan. Helsingin Keskuspuiston lounaisimpaan kulmaan suunniteltu asuinalue merkitsisi sitä, että kansanterveydelle ja -taloudellinen, suomalaiseen perinteeseen sopiva liikuntareitti uhrataan harvalukuisten etuoikeutettujen asuinmaaksi.

Suomalaisten liikuntajärjestöjen kannattaisi vaalia Suomen kansan liikuttamisen hyviä perinteitä - maaottelumarssia, Finlandia-hiihtoa ja Tahko Pihkalan pioneerityötä - ja toimia niiden edistämiseksi siten, että jo muutenkin kansanterveyttämme uhkaavan, vähenevät arkiliikunnan mahdollisuudet eivät nykyisestä heikkenisi. Norjan hiihtoyhdistys aktiivisena ja kantaaottavana toimikoon tässä hyvänä innoittajana!

Helsingissä ulkoilumetsiä vastaan kohdistuu monin paikoin uhkia, muuallakin kuin Keskuspuistossa. Myllypurossa paikallinen metsän puolesta käyty taistelu on jo menetetty, ja ainakin Laajasalossa ja Vuosaaren Mustavuoressa merkittävät virkistyskäytössä olevat viheralueet ovat vaarassa.

Kaupunkimetsäliike puolustaa pääkaupunkiseudun ulkoilumetsiä niitä kohdistuvia uhkia vastaan. Toivomme työllemme kaiken mahdollisen tuen. Uskon, että olemme oikealla asialla.

19.2.08

Mustavuoren uuden asuntoalueen suunnitelmat uusiksi - tarvitseeko kaupunkilainen metsaa ulkoillakseen?


Hesarin kaupunkikeskusteluihin yllaolevasta aiheesta voi osallistua klikkaamalla otsikkoa. Alla puheenvuoroni keskusteluun:

On kestavan kehityksen mukaista kaupunkisuunnittelua, etta virkistysalueiksi kelpaavia viheralueita on siella, missa on asukkaitakin, eli paakaupunkiseudulla. Mita lahempana asutusta on virkistysalueita, sita vahemman tarvitsee matkustaa niihin paastakseen. Tama taas on kestavan kehityksen mukaista politiikkaa.

Jos Nuuksio on paakaupunkiseudun lantinen kansallispuisto ja Sipoonkorpeen - johon
Mustavuori elimellisesti liittyy - ollaan mahdollisesti perustamassa paakaupunkiseudun itaista kansallispuistoa, naiden lisaksi pitaisi perustaa kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluisivat ainakin Keskuspuisto, Helsinkipuisto ja Viikin-Vanhankaupungin alueet. Tama takaisi paitsi viimeisen Helsingin yleiskaavan edellyttaman alueellisen viheraluetasapainon, se lisaksi turvaisi elain- ja kasvilajien vaatimat viheryhteydet.

Olisi lyhytnakoista ajatella, etta paakaupunkiseudun viheralueet tulisi uhrata asuintonteiksi tanne mahdollisesti muuttaville, silla myos uudet helsinkilaiset tarvitsevat virkistysalueensa. Virkistysalueiden uhraaminen ei kannata siksikaan, etta tutkimuksien mukaan lahiviheralueet ovat yksi tarkeimpia seikkoja valitessa asuntoa, ja lisaksi ovat valttamattomia arkiliikunnan kannalta. Arkiliikunta taas ehkaisee monia sairauksia, ollen pitkalla tahtaimella ennaltaehkaisevaa terveydenhuoltoa, saastaen yhteiskunnalta pitkan pennin.

18.2.08

Viihtyisä viherympäristö edistää hyvinvointia



Lehtonatan kasvupaikka Laaksossa.

Ylen radio-ohjelman "Viihtyisä viherympäristö edistää hyvinvointia" voi kuunnella klikkaamalla otsikon linkkiä.

14.2.08

Vihreät ovat tyytyväisiä Sipoonkorven suojelun etenemiseen

Vihreät ovat tyytyväisiä Sipoonkorven suojelun etenemiseen



Sipoonkorpeen perustettavan kansallispuiston eteneminen ilahduttaa
Helsingin Vihreää valtuustoryhmää.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 13.2. valtuutettu Elina Moision
toivomusponnen, jolla edellytetään Helsingiltä aloitteellisuutta
maanvaihtoneuvottelujen aloittamiseksi valtion kanssa.

- Sipoonkorpi on suojeltava Nuuksioon verrattavana Helsingin itäisenä
keuhkona, Moisio toteaa.

Nuuksion suuri suosio osoittaa, että pääkaupunkiseudun kasvava väestö
tarvitsee toisenkin kunnollisen virkistys- ja ulkoilualueen. Maanvaihdot
antavat myös mahdollisuuden lisätä rakennuskelpoista maata kaupungille.

Kaupunginvaltuuston enemmistö allekirjoitti vuonna 2006 Otto Lehtipuun
tekemän aloitteen, jossa esitettiin Sipoonkorven kansallispuiston
edistämistä kaikin kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Tuolloin
kaupungin vastaus oli, että asiaan palataan alueliitoksen varmistuttua.

- Nyt alueliitos on varmistunut, joten maanvaihtoon voidaan ryhtyä,
vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otto Lehtipuu muistuttaa.

Lisätietoja:

Kaupunginvaltuutettu Elina Moisio, puh. 040 575 5988
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otto Lehtipuu, puh. 050 383 5759

Helsingin Vihreiden kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

13.2.08

Palaute Uudenmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta



Mäntyjä Laakson kallioilla, lounaisessa Keskuspuistossa.

Palaute Uudenmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen tulee olla perillä ennen tämän viikon perjantaita (15.2.2008) klo 15:

Palautteen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen:
toimisto@uudenmaanliitto.fi

Otsikoksi:
Asia: Palaute Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava-ehdotukseen

Luonnontilaisen luonnon säilyminen tulee ilmastonmuutoksen edetessä yhä tärkeämmäksi ja vaikeammaksi. Kaavassa tulee huomioida se merkitsemällä säilytettäviksi viheralueiksi erityisesti pääkaupunkiseudulla myös taajamien sisällä olevat kaupunkimetsät, - vaikka se merkitsee muutosta kaavan nykykäytäntöön.

nimi
osoite

Maakuntakaavaehdotukseen voi tutustua Uudenmaan liiton www-osoitteessa, jonne pääsee klikkaamalla otsikkoa.

Alla Michael Perukankaan palaute maakuntakaavaehdotukseen:

Palaute Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava-ehdotukseen

- Uusille moottoriradoille ei pida myontaa lupia Uudellamaalla, ja nykyisten moottoriratojen sopimuksia ei tule jatkaa niiden umpeutuessa.
- Ehdotuksessa on hyvaa, etta siina mainitaan, etta ”metsaalueen siirtyminen esimerkiksi rakennusmaaksi on lahtokohtaisesti pirstomista”. Taman nakemyksen tulee velvoittaa Uudenmaan maakuntakaava-alueen kuntia niiden omassa kaavoituksessa. Lisaksi metsaalueet tulee ymmartaa hiljaisiksi alueiksi, mika myos velvoittaa niiden pirstomatta jattamiseen. Nama alueet tulisi osoittaa kartalla, joka osoittaisi hiljaisiksi alueiksi ymmarrettyjen metsien ekologiset ja toiminnalliset yhteydet, nk. ”vihersormet” mutta myos virkistyssormet.
- Asuntoalueita ei tule osoittaa sellaisille alueille, jonne ei ole olemassa toimivia joukkoliikenneyhteyksia. Tallaisesta suunnitellusta asuinalueesta esimerkki on Espoon Hista.
- Ruuhkamaksujen kayttoonottoa paakaupunkiseudulla tulee tutkia, ja tassa yhteydessa seudullista ja alueellista joukkoliikennetta on kehitettava.
- Liikennevaylien edellyttama maapinta-ala ei Uudenmaan maakuntakaavan vaikutusalueella saisi lisaantya.
- Luontomatkailua tulee edistaa siten, etta luontokohteisiin on olemassa toimivat joukkoliikenneyhteydet, ei rakentamalla lisaa tieyhteyksia. Luontoa voidaan markkinoida imagovalttina ainoastaan jos tama heijastuu myos alueidenkayttopolitiikkaan, jossa luvataan olla heikentamatta kenenkaan uusmaalaisen paasya lahivirkistysalueille ja heikentamatta jo olemassaolevia viheryhteyksia.
- Maakuntakaavassa ei oteta kantaa Uudenmaan tuleviin energiaratkaisuihin. Kaavaehdotukseen tulisi kirjata, etta tuetaan sellaista yhdyskuntarakennetta, joka tukee energiansaastoa esimerkiksi satsaamalla raideliikenteeseen ja osoittamalla uusia asuinalueita vain toimivien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Lisaksi Uusimaa voisi ottaa maarallisen tavoitteen uusiutuvien energiavarojen kayton osuudelle. Kaavassa voisi olla positiivinen varaus tutkia mahdollista tuulivoimapuistoa tai –puistoja, siina voitaisiin velvoittaa kuntia rakentamaan energiataloudellisesti ja tukemaan energiataloudellista rakentamista.
- Maakuntakaavassa voitaisiin mainita, etta vahittaiskaupan suuryksikoita (kuten kauppakeskuksia ja marketteja) ei tule rakentaa sellaisiin paikkoihin, jonne ei ole olemassa toimivia joukkoliikenneyhteyksia.
- Ehdotuksessa on positiivista, etta siina mainitaan, etta rakentamisella ei saa aiheuttaa haittoja Natura 2000 –suojelualueille. Tasta tulee seurata se, etta myoskaan Natura 2000 –alueiden valittomaan laheisyyteen ei tule rakentaa. Tallainen alue on esimerkiksi Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitseva Mustavuori.
- Kaavaluonnokselta toivoisi kannanottoa siita, miten sovitetaan yhteen metsatalouden toimintaedellytyksien parantaminen ja luonnonsuojelulliset tavoitteet.
- Kiviainesten otto: maakuntakaavaluonnoksessa olisi toivottavaa mainita, etta kiviaineksien kayttoonottoa koskevat maaraykset eivat koskisi uraania, jolle tarvitaan omat, kiviaineksien kayttoonottoa tiukemmat maarayksensa.
- Jateainesten kasittely ja sailytys: maakuntakaavassa tulisi vahvemmin mainita sellaisia toimenpiteita, joilla jatemaaran kasvu saataisiin kuriin, ja lisaksi nyt esitettya tarkemmin osoittaa ne toimenpiteet, joilla on tarkoitus edistaa kierratysta.

Michael Perukangas

8.2.08

Mustavuoren ulkoilupäivä lauantaina 9.2.

Huomenna lauantaina kannattaa ulkoilla Etelä-Mustavuoren lenkkipoluilla klo 11 alkaen. Pro Mustavuori -toimintaryhmä on valmistanut polkujen varrelle mainiot luontorastit, joilla voit tutustua rakentamisuhan alaisen alueen luontoon ja historiaan. Rastit alkavat Niinisaarentien ja Vuosaarenhuipuntien risteyksen tienoilta.

Useimmilla rasteilla on elävä opas, joka kertoo jostain alueen erityispiirteestä. Esimerkiksi linturastilla saat tietää, mitä uhanalaisia lintulajeja aiotaan rakentamisella karkottaa näiltä asuinsijoiltaan.

Rastien bongaaminen lenkkipolun varrelta sopii hyvin sekä nuorille että vanhoille ja erityisesti lapsille. Polun varrella saattaa tavata vaikka jättiläisen - onhan siellä jättiläisen kivetkin ripoteltuna silokalliolle. Ja tietysti tapahtumaan saapuu Mustavuoren haltija Eevert.

Viimeisellä rastilla on polun kiertäneille tarjolla makkaraa grillistä ja mehua. Paikalla lisäksi Pro Mustavuoren ja Vuosaari-Seuran infopiste.

Tätä "luontokoulua" ei kannata jättää väliin, satoi tai paistoi!

Tervetuloa ulkoilemaan
toivottavat järjestäjät: Pro Mustavuori -toimintaryhmä & Vuosaari-Seura

Videon Mustavuoren haltija Eevertistä voi katsoa klikkaamalla otsikkoa. Otsikon alta avautuvasta Vuotv:stä voi katsella muitakin videoita Mustavuoresta.