Helsinkiläiset haluavat asua urbaanisti

Oslo on Helsingin kokoinen kaupunki. Se ei kuitenkaan leiki olevansa "puutarhakaupunki", puhumattakaan niiden verkostosta. Oslossa on kuitenkin pieniä, hoidettuja puistoja siellä täällä, puhumattakaan kaupunkimetsistä, joiden arvo on jopa virallisesti tunnustettu, hallinnollisena käsitteenä. Kuvan esittämät kerrostalot ovat aivan erään kaupunkimetsän reunalla, kuitenkin sen ulkopuolella. Ne eivät pilaa metsämaisemaa.

Helsinkiläiset haluavat asua urbaanisti

Tilastokeskuksen ja ympäristöministeriön julkistamasta Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet -raportista kerrottiin julkisuudessa 17.5. Median mukaan suurin osa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa väljällä alueella ja vain 17 prosenttia haluaisi asua kerrostalossa.

Tilastokeskuksen verkkosivuilta löytyvän diagrammin mukaan tulos on Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun osalta kuitenkin häkellyttävän erilainen kuin muualla Suomessa.

Helsinkiläisistä omakotitaloa pitää tavoiteasuntonaan 29 prosenttia. Pääkaupunkiseudun muiden kuntien tulos on sekin vain 39 prosenttia ja suurissa yliopistokaupungeissa omakotitaloa pitää tavoiteasuntona niin ikään vain 41 prosenttia.

Median toivoisi tuovan julki myös paikallistason tilastotietoutta, etenkin kun pääkaupunkiseudun ero muuhun Suomeen on kyseisessä tilastossa merkittävä.

Helsinkiläistä perhettä ("yksi onnellisista") käytetään esimerkkinä valtakunnallisesta trendistä, vaikka helsinkiläisten trendin näyttää olevan päinvastainen.

Tilastokeskuksen tiedotteesta selviää myös, että suurituloiset ja koulutetuimmat eivät tavoittele omakotitaloa yhtä usein kuin muut.

Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että kuluneen vuoden aikana on kerrottu usein "menestyjistä", jotka muuttavat kehyskuntiin (muun muassa HS 22.4.).

On vaara, että muodostuu itseään vahvistava kehitys, jota yksipuolinen uutisointi ruokkii. Syrjäinen omakotitalo hankalien yhteyksien taakse rakennetaan ehkä tiettyyn luokkaan kuulumisen alleviivaamiseksi, vaikka velkataakka kasvaisi kuinka suureksi.

Kukapa ei haluaisi lukea itseään "menestyjäksi" tai "yhteiskunnan hyväosaiseksi"? Kiiltokuvan kääntöpuolella istutaankin sitten useita tunteja päivässä autossa tai vaihtoehtoisesti hyväksytään sosiaalinen eristäytyminen.

Olisi aika tehdä juttuja vaihteeksi onnellisista kerrostaloperheistä Helsingin kantakaupungissa tai esikaupunkialueilla. Elämänlaatuun vaikuttavat niin monet seikat.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella olennaista on ilmeisesti oman pihan koko, kaupungissa taas pikemminkin työpaikkojen ja palveluiden läheisyys, hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä muiden ihmisten tuottaman urbaanin elämän aistiminen.

On harhaa väittää eristäytymishakuista omakotiasumista pääkaupunkilaisten unelmaksi samalla kun muun muassa Pohjois-Haagan, Kallion, Vallilan, Käpylän, Länsi-Pasilan ja Lauttasaaren käsittävän alueen asuntojen neliöhinnat nousevat nopeimmalla tahdilla Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman tilaston perusteella.

Anna-Maija Sohn
arkkit.yo
Helsinki

Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.5.2007