Missä ovat Yleiskaavan laadulliset mittarit?

Kaupunkisuunnittelun kliseet. Ote Kaupunkimetsäliikkeen näyttelystä. Kuva: Toni Amnell

Seuraavaksi sitaatti Tapio Periäisen luvusta "Helsinki, sen puistot ja ranta-arkkitehtuuri" Kaupunkisuunnitteluseuran kirjassa Uhattu Helsinki - kirja Helsingin kaupunkisuunnittelun kriisistä (julkaisseet Kustantajat Sarmala Oy / Rakennusalan Kustantajat RAK, 2000)

"Alustavasta (kirja julkaistu 2000, eli Yleiskaava 2002:n luonnosvaiheessa, toim.huom.) alueiden käyttösuunnitelmasta voi lukea ja nähdä, että Helsingin alueella on todella runsaasti erittäin kiinnostavaa tyhjää tilaa tehokkaaseen rakentamiseen ja vihreitä virkistysalueita elämää pursuaviin puistoihin ja rantoihin. Kuitenkin sillä ehdolla, että irrottaudutaan vanhoista aikansa eläneistä ja vanhentuneista kaavoista eikä kopioida ajan jo ohittamia suunnittelumalleja. Eikö yleiskaavan tule luoda sekä fyysisten että henkisten tavoitteiden suuret peruslinjat kaupunkisuunnittelussa, kaavassa piirrettynä ja suunnitelmassa verbalisoituna? Erityisesti aavan meren rannalla 60. leveyspiirillä olevassa ilmastossa."

"Yleiskaava 2002:n "Alustavasta alueiden käyttösuunnitelmasta" puuttuu pääkaupungin suunnittelun, maankäytön ja rakentamisen tavoitteiden esittely. Samoin puuttuvat käytettyjen käsitteiden määrittely. Mitä sisältävät ja tarkoittavat sanat: "virkistysalue", "merellisyys", "maisema", "maisemallinen", "ekologinen", "kaupungin laadullinen kehittäminen". Ellei näitä käsitteitä määritellä konkreettisesti ja selkokielisesti, virkamiehet voivat tulkita niitä mielensä mukaan ja hämätä asukkaita mielin määrin niin mediassa kuin asukastilaisuuksissa."

"Yleiskaava 2002:n luonnoksen ainoat mittarit ovat kerrosala, kerrosneliömetri, keskiväljyys, aluetehokkuus, rakennustehokkuus ja väestöennuste. Millä tavalla näillä mittareilla mitataan ja määritellään "kaupungin laadullinen kehittäminen"? Mitä käsite "laadullinen" sisältää? Sillä mikään Yleiskaava 2002:n luonnoksen mittareista ei mittaa kodin, viihtyvyyden, käytännöllisyyden, ekologisuuden, kestävän kehityksen arvoja. Sana "koti" esiintyy tekstissä, mutta vain yhden ainoan kerran!"

Jos edelläesitetyt Kaupunkisuunnitteluseuran moitteet kohdistuivatkin Helsingin Yleiskaava 2002:n luonnokseen, valmiissa ja vahvistetussa Yleiskaavassa ei voida useimpia näistä puutteista sanoa korjatun.