Helsingin kaupungin maankäytön ja asumisen ohjelmaluonnos

Kuva: Toni Amnell

LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN VUOSIEN 2008-2017 MAANKÄYTÖN JA
ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMALUONNOKSESTA

Ymk 2007-1269

Ohjelmaluonnoksen voi lukea kokonaisuudessaan klikkaamalla otsikkoa. Tässä ympäristölautakuntaan lausunnolle mennyt tiivistelmä.

Hallintokeskus pyytää kaupunginhallitusta varten ympäristölautakunnan
lausuntoa MA-ohjelman 2008-2017 luonnoksesta 31.8.2007 mennessä
(hallintokeskuksen lausuntopyyntö 9.5.2007).

Lähtökohdat

Kaupunginhallitus päätti keväällä 2006 muuttaa asunto-ohjelman valmistelua
siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen
toteutusohjelma (MA-ohjelma). Samalla kaupunginhallitus päätti, että selvitetään
ohjelman aikajänteen pidentämistä ja ohjelman kytkemistä pääkaupunkiseudun ja
Helsingin seudun yhteiseen maankäytön ja asumisen ohjelmointiin.

Syksyllä 2006 kaupunginhallitus päätti, että MA-ohjelman valmistelussa
noudatetaan seuraavia linjauksia:

- Selvitetään tarvittavia toimenpiteitä runsaan 5000 asunnon rakentamiseksi vuosittain ottaen huomioon alueiden investointien rahoitus ja mahdolliset uudet toimintatavat mm. yksityisen sektorin kanssa.

- Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tavoitteet määritellään aluekohtaisesti.

- Erityisryhmien sekä nuorten, opiskelijoiden ja senioreiden asumiselle asetetaan omat erilliset tavoitteet.

MA-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet tuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle
rakentamiselle, asumisväljyyden kehittämiselle, talotyypeille, kaupungin
tontinluovutusperiaatteille sekä erityisryhmien asumisen järjestämiselle.

Tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen
näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittymisestä ja kehittämisestä sekä rakentamisedellytysten luomisen aiheuttamien kustannusten ennakointi.

Visio – laadukkaan asumisen Helsinki

Helsingin asuntopolitiikan päämääränä on tarjota asukkailleen laadukkaita,
eri elämäntilanteisiin sekä elintason muutoksiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Helsinki on sekä seudullisesti että kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka. Asuntorakentamisen
ja vanhan asuntokannan kehittäminen toteutetaan taloudellisesti, ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävällä tavalla. Olemassa olevien asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan.

Ohjelmakauden 2008 - 2017 toimenpiteet

1. Asuntotuotannon kokonaismäärä

Tavoitteena on nostaa asuntotuotannon määrä 5000 asuntoon vuodessa.

2. Tuotanto kaupungin ja valtion omistamalla maalla

Kaupungin ja valtion omistamalla maalla aloitetaan ohjelmakaudella keskimäärin
4000 asunnon rakentaminen vuosittain.

3. Hallinta- ja rahoitusmuoto

Seudullisen tavoitteen mukaisesti vuosittaisesta uustuotannosta 20 % toteutetaan
valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Helsingissä tämä tarkoittaa keskimäärin 1000 asuntoa vuodessa.

Hitas-, asumisoikeus-, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, nk.
Harava-vuokra-asuntoja sekä osaomistusasuntoja toteutetaan vuosittain 40 %
uustuotannosta eli keskimäärin 2000 asuntoa vuodessa.

Sääntelemättömiä omistusasuntoja toteutetaan 40 % uustuotannosta eli keskimäärin 2000 asuntoa vuodessa.

4. Kaupungin oma tuotanto

Kaupungin omaa tuotantoa varten varataan tontteja siten, että ohjelmakaudella
aloitetaan 1500 asunnon rakentaminen vuosittain.

5. Opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot

Opiskelija- ja nuorisoasunnoille varataan tontteja vuosittain 100 – 150 asunnolle ja senioriasunnoille 100 – 150 asunnolle.

6. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettujen erityisryhmien asunnot

Erityisryhmien tarpeeksi arvioidaan noin 100 asuntopaikkaa vuodessa.

7. Tuotantorakenne

Tavoitetta 20% valtion tukemia vuokra-asuntoja, 40% nk. välimuotoa ja 40%
vapaarahoitteisia, sääntelemättömiä omistusasuntoja noudatetaan sekä uusia alueita rakennettaessa että täydennysrakentamisessa.

8. Tuotantorakenne erikseen nimetyillä alueilla

Jätkäsaaren ja Hernesaaren kantakaupunkimaisella alueella toteutetaan uusia
asumismuotoja kuten kaupunkipientaloasumista. Hernesaaren alue toteutetaan
pääasiassa sääntelemättömänä, vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona.

Keski-Pasilaa kehitetään asumispaikkana, jossa voi toteuttaa julkiseen
liikenteeseen tukeutuvaa urbaania elämäntapaa. Kehitetään aktiivisen työssäkäyvän väestön palveluasumista.

Sörnäisten- ja Hermanninrannan alueesta muodostetaan kulttuurisen pääoman alue, jolla asuu perheitä, yksinasuvia, opiskelijoita ja huippuosaajia.

Kruunuvuorenrannan alueen kehittäminen perustuu erilaisiin kerros-, terassi- ja pientaloratkaisuihin sekä merelliseen asumiseen.

9. Kaupungin tontinluovutus ja aluekokonaisuuksien luovuttaminen

Kaupungin tontinluovutuksella pyritään asuinalueiden positiivisen kehityksen
vahvistamiseen ja väestörakenteen tasapainottamiseen.

10. Uudet toteutusvaihtoehdot

Uusilla alueilla toteutustapoina ovat perinteisten menettelyjen lisäksi muun muassa erilaiset kumppanuushankkeet, kilpailuttamismenettelyjen monipuolinen ja entistä laajempi hyödyntäminen sekä tarvittaessa harkittu kehitys- tai toteutusyhtiöiden käyttäminen.

11. Asuntojen hankinta

Selvitetään kaupungin asuntohankinnan uusien hankintojen tarpeellisuus.

12. Hitas-järjestelmä

Selvitetään Hitas-järjestelmän kehittämistarpeet mm. mahdollisuus esim. 25 - 30 vuoden kuluttua vapauttaa kohde hitas-sääntelystä.

13. Asuntojen keskikoko

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun
mahdollistamiseksi tavoitteena on 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala
normaalissa kerrostaloasuntotuotannossa ja pientalorakentamisessa vähintään 110
huoneistoneliömetrin keskipinta-ala.

14. Täydennysrakentamisen edistäminen

Kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden näkökulmasta kaupunkirakennetta
tiivistetään joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa kaavoittamalla uusia asuinalueita sekä tiivistämällä ja tehostamalla vanhoja alueita.

EHDOTUS

Ympäristölautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 – 2017 luonnoksen asumisen visiossa ja asunto- ja maapoliittisissa tavoitteissa on onnistuneesti tuotu esiin uuden ja vanhan asuntokannan ja tavoiteltavan elinympäristön muodostama kokonaisuus ja seudullisesti välttämätön yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.

Helsingin kaupunkirakenteen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien
tuntumassa on rakentamisen ja liikkumisen energiatehokkuuden ja siten sekä
ilmansuojelu- että ilmastonäkökohtien ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian
toteutuksen kannalta tärkeää.

Ympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys ovat oleellisia imago- ja kilpailutekijöitä sekä yksittäisille asuinalueille että koko Helsingille.

MA-ohjelman vuosittaisen asuntorakentamismäärän tavoite on erittäin haasteellinen varsinkin, kun uusien suurten alueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen edellyttää kaupungilta poikkeuksellisen suuria investointeja.

Ympäristölautakunnan mielestä Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa tulee kertoa, miten ohjelman toteutusta seurataan ja miten siitä raportoidaan
päätöksentekijöille.

Uudet ja vanhat alueet

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on otettava huomioon
kaikessa rakentamisessa. VTT:n selvitysten mukaan voidaan uudisrakentamisessa
saavuttaa matalaenergiarakentamisella vähintään 70 % energiansäästö verrattuna
nykyiseen, uusiin rakentamismääräyksiinkin perustuvaan rakentamistapaan.

MA-ohjelman luonnoksen mukaan tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittymisestä ja kehittämisestä. Laadukkaan asumisen Helsinkiä koskevassa toteutusohjelmassa tulisikin käsitellä myös nykyisten asuinympäristöjen ja –rakennusten laadun ja toiminnallisuuden parantamista ja tarvittavia resursseja.

Helsingin ilmanlaadusta on tulossa lisätietoa uusien alueiden suunnittelua ja vanhojen täydennysrakentamista varten. Parhaillaan on valmisteilla pääkaupunkiseudun ilmanlaadun leviämismallinnus, ja pääväylien ja katukuilujen ilmanlaadun leviämismallinnusta aloitetaan. Pääkaupunkiseudun ilmansuojeluohjelmaa laadittaessa tehdään selvitys asukkaiden altistumisesta ilman epäpuhtauksille.

Helsingin liikennemelutilanteesta ja melulle altistuvista valmistuu elokuussa sekä maankäytön suunnittelua että rakennusten peruskorjausta palveleva selvitys, joka on tehty EU:n ympäristömeludirektiivin vaatimuksesta. Syksyllä aloitetaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadinta. Siinä käsitellään mm. kaavoituksen ja rakenteellisen meluntorjunnan keinoja.

Nykyisen asuntokannan korjaaminen ja perusparantaminen

Vanhojen alueiden kehittämiseen pyritään MA-ohjelman mukaan korjaus- ja
perusparannustoimintaa lisäämällä. Ympäristölautakunta toteaa, että
kerrostaloasumisen houkuttelevuutta pystytään lisäämään myös onnistuneilla
peruskorjauksilla ja lähiympäristön parantamisella.

Juuri valmistuneen valtakunnallisen Korjausrakentamisen strategia 2007 – 2017 mukaan korjaamisen tarve kasvaa huomattavasti. Strategiassa korostetaan mm. rakennusten energiatehokkuuden parantamista, hyvän sisäilman tärkeyttä ja materiaalitehokkuuden parantamista peruskorjausten yhteydessä.

Ekologisesti kestävästä rakentamisesta ja korjaamisesta tulee tarjota tietoa. Korjausrakentamisen strategiassa huomautetaan, että koska rakennuskantamme uudistuu vain yhden prosentin vuosivauhtia, on merkittäviä ilmastonmuutosta hillitseviä ja muutokseen sopeuttavia toimia kohdistettava olemassa olevaan rakennuskantaan.

Rakennusten lämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla 40 % hiilidioksidipäästöistä ja on suurin yksittäinen päästölähde. Ympäristölautakunta yhtyy sekä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 luonnoksessa että Korjausrakentamisen valtakunnallisessa strategiassa esitettyyn näkemykseen, että informaatio-ohjauksen kehittämisen lisäksi tulee jatkossa varautua myös taloudellisen ohjauksen ja säädösohjauksen tehostamiseen.

Vanhojen asuntojen peruskorjauksissa tulisi huomioida myös ikkunoiden ja muun ulkovaipan ääneneristävyyden parantaminen, koska se on lähes ainoa keino vaikuttaa kantakaupungin melulle altistumisen vähentämiseen. Meluntorjunnan ja rakennusten energiatehokkuuden tavoitteet toteutuvat usein samoilla keinoilla. Ympäristölautakunta esittää, että kiinteistökohtaisen ääneneristävyyden
parantamista varten kehitettäisiin taloyhtiöitä varten samantapainen avustusmalli kuin on hissien rakentamiselle.

Asumisen ja autopaikan kustannusten irrottaminen toisistaan

Aiempien asunto-ohjelmien yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuutta irrottaa asumisen ja autopaikan kustannukset toisistaan. Ympäristölautakunnan mielestä tämän toteutumista tulisi edelleen edistää myös MA-ohjelmalla. Kaupunkisuunnitteluvirasto on vuonna 2006 julkaissut Jätkäsaarta koskevan selvityksen liikkumisen ohjauksen keinoista, joita voitaisiin käyttää Helsingin uusilla asuinalueilla. Näin edistettäisiin yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisia kulku- ja toimintatapoja ja voitaisiin vähentää henkilöautoliikennettä.

Kaupungin investoinnit

Ohjelmaluonnoksen mukaisen asuntorakentamisen toteutus edellyttää, ettei
kaavoituksessa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamisessa tule viivytyksiä.
Useilla alueilla ja erityisesti Sörnäisten ja Hermannin- rannan alueella
tarvitaan monenlaisia ympäristöselvityksiä ja -kunnostustoimia. Osayleiskaava-alueella toimii Helsingin Energian ja poistuvan Sörnäisten sataman lisäksi 16 ympäristölupalaitosta, joiden vaikutukset on otettava huomioon alueen toteutuksessa. Alueella on pitkä käyttöhistoria, ja jo tutkittujen alueiden maaperästä on löytynyt suuria pitoisuuksia raskasmetalleja, öljyjä, bentseeniä ja muita liuottimia, syanidia
ja polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä. Alueella toiminut bentseenitehdas on
sijainnut kalliosyvänteen reunalla, jolloin vesiliukoisen bentseenin esiintyminen ja leviäminen syvissä kerroksissa varsin etäällekin on mahdollista. Alueen tutkiminen ja kunnostaminen vie aikaa ja edellyttää kaupungin asiantuntijoiden tehokasta yhteistyötä.

Ympäristölautakunta toteaa, että terveellisen, turvallisen ja viihtyisän
asuinympäristön takaamiseksi on myös meluntorjunta hoidettava ennen uusien
asuinrakennusten käyttöönottoa. Yleiskaavan mukaisista uusista asuinalueista 30 % sijaitsee melualueilla. Tällä hetkellä sekä kaupungin että valtion meluntorjuntatoimet ovat riittämättömät ja vaativat lisää panostusta. Uusien
asuinalueiden rakentaminen ei kuitenkaan saa viedä resursseja vanhojen
asuinalueiden meluntorjunnalta. Erityisesti pääväylien varsilla sijaitsevien
vanhojen asuinalueiden meluntorjuntatilanne on huono.

Toteuttamalla lähipalvelut, mukaan lukien lähivirkistysalueet ja kevyen liikenteen yhteydet, asuntorakentamisen tahdissa voidaan sekä varmistaa helsinkiläisten asuinympäristöjen houkuttelevuus että vähentää turhaa liikkumistarvetta.

Kirje kaupunginhallitukselle (PL 1) ja pöytäkirjanote ympäristönsuojelu- ja
tutkimusyksikölle (Pulkkinen).

Lisätiedot:
Pulkkinen Pirkko, johtava ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 31518