Helsinki jäänyt jälkeen asuntotuotantotavoitteistaan

Uutisen voi alkuperäisenä lukea myös klikkaamalla otsikkoa. Toimituksen huomiona kuitenkin sanottakoon, että on turhaa syytellä asukasaktivismia siitä, että asuntojen hintataso on pilvissä. Toiseksikin, vuosittainen asuntojen rakentamistavoite todellakin on epärealistinen, suurempi kuin Helsingin asukasluvun vuosikasvu. Ehkä Helsingin kaupunki haluaa tukea perheiden hajottamista?

Helsinki jäänyt jälkeen asuntotuotantotavoitteistaan

Monet poliitikot ja virkamiehet pitävät Helsingin kaupungin tavoitetta saada syntymään joka vuosi 5 000 uutta asuntoa täysin epärealistisena. Näin esitetään valmisteilla olevassa maankäytön ja asumisen toteutusohjelman luonnoksessa.

"Tavoitteeseen on todella vaikea päästä. Mitä mieltä on esittää näin mahdottomia lukuja", suomii rakennuslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Kauko Koskinen (kok).

Helsinkiin rakennettiin ainoastaan 2 300 uutta asuntoa viime vuonna. Vuonna 2005 uusia asuntoja syntyi vain 2 700.

Sekä rakennuslautakunta että asuntolautakunta käsittelivät tiistaina lausuntoaan ohjelmasta, joka ulottuu vuoteen 2017 asti. Lautakunnat jättivät asian pöydälle.

Koskisen näkemyksen jakavat asuntolautakunnan puheenjohtaja Pekka Saarnio (vas) ja jäsen Raimo Nenonen (sd).

Tutkimuspäällikkö Timo Vuolanto kaupunkisuunnitteluvirastosta vahvistaa, että lähivuosina ei ole mitään mahdollisuuksia päästä lähellekään tavoitetta. "Vireillä on kolmena neljänä seuraavana vuonna hankkeita, joissa syntyy asuntoja noin puolet asetetusta tavoitteesta."

Huippuun noussut hintataso saattaa leikata kysyntää, poliitikot ja virkamiehet pelkäävät. Yksi keino hintatason hilaamiseksi alaspäin voisi olla kaupungin vanhojen vuokra-asuntojen myynti. Asiasta keskusteltiin rakennuslautakunnassa. Muutamassa vuodessa yli 3 000 vuokra-asuntoa vapautuu myyntirajoituksista.

"Markkinoille tulisi paljon asuntoja. Samalla kaupunki säästyisi kalliilta korjauksilta. Rahoilla rakennettaisiin uusia vuokra-asuntoja", Koskinen perustelee.

Lauantain 11.8. Ilta-Sanomissa kuvataan maankäyttöä otsikolla
"Kenellä on oikein varaa tähän"
ja alaotsikolla
"Suuret rakentajat pystyvät toiminnallaan säätelemään markkinoiden reaktioita"

Timo Tyrväinen, Aktian pääekonomisti, sanoo siinä asuntorakentamisesta
mm. Helsingissä esimerkiksi seuraavaa:
"Rakentamisalalla on monopolistinen kilpailutilanne. Suuret rakentajat pystyvät toiminnallaan säätelemään markkinoiden reaktioita. Nyt he pitävät kiinni korkeista hinnoista ja rajoittavat rakentamista."

1990-luvun alun ns. pankkikriisin ja -laman myötä katosi pienrakentajia, kilpailua ja ammattitaitoa. Asuntojen korkeat hinnat eivät siis johdu ns. rakennusmaan
vähäisyydestä vaan rakentamisen monopolisoitumisesta.

Pääekonomisti Tyrväisen mukaan Suomessa on luotu äärimmäisen kannattavat edellytykset uudisrakentamiselle.
Tyrväinen: "Tämä vaikeuttaa yritysten toimintaa, heikentää talouskasvua ja
verotuloja ja sitä kautta koko hyvinvointijärjestelmää. Se on aivan
käsittämätön asiantila, johon maan hallitukset ovat Suomemme päästäneet.
Esimerkiksi kunnissa saattaa olla käsitys, että tärkein tehtävä on maksinoida rakennusmaan hintaa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kuntaan muuttaisi lisää veronmaksajia."

Tyrväisen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa kaikki toimet, joilla pyritään tukemaan ostajia, siirtyvät asuntojen hintoihin. "Jos tämä toimisi niin kuin markkinatalouden kuuluisi, niin silloin kun asuntoja tarvitaan, niitä rakennettaisiin."

Toimituksen huomiona sanottakoon, että on turhaa syytellä asukasaktivismia siitä, että asuntojen hintataso on pilvissä. Toiseksikin, vuosittainen asuntojen rakentamistavoite todellakin on epärealistinen, suurempi kuin Helsingin asukasluvun vuosikasvu. Ehkä Helsingin kaupunki haluaa tukea perheiden hajottamista?